Pyhäjärven syntyhistoria

Historia

Pyhäjärven nimi esiintyy ensimmäisen kerran asiakirjoissa Kustaa Vaasan vuonna 1552, Årbogassa Olli Tikalle antamassaan turvakirjassa muodossa Pihajerfvui. Akateemikko Kustaa Vilkuna on esittänyt, että Pyhäjärvi tarkoittaa pyhäjärveläisten omistukseen erotettua eli pyhitettyä järveä. Sana pyhä on pronssikautinen laina ja tarkoitti tuolloin rajaa. Pyhäjärvi oli silloin Rajajärvi. Pyhäjärven nimi on vähintään keskiaikainen, todennäköisesti rautakautinen ja iältään yli tuhatvuotinen. 

Pyhäjärvi syntyi 9500 vuotta sitten. Kautta vuosituhansien asui Pyhäjärvellä kalastaja-, keräilijä- ja pyyntikansaa, jota on kutsuttu lappalaisiksi. Pyhäjärvellä ovat kohdanneet rannikon kainulaiset eli pohjalaiset, hämäläiset, karjalaiset ja savolaiset. Kiinteän asutuksen aluksi asiakirjat kertovat 1500-luvun puolivälin. Tällöin syntyi myös kiistoja heimojen välille. Jämsäläiset tekivät hävitysretken vuonna 1551 Pyhäjärvelle.

Sen johdosta Olli Tikka teki Pyhäjärveltä valitusmatkan kuninkaan luo ja Kustaa Vaasa vahvisti uudisasukkaiden oikeuden alueeseen. Maakirjojen mukaan Pyhäjärvellä oli vuonna 1553 jo kuusi taloa. 1600-luvulla oli 740 asukasta. Vuonna 1805 asukkaita oli 3670 ja vuonna 1920 jo peräti 6425 henkeä. 

Pyhäjärven esihistoriaan voi tutustua tarekemmin Kirjastovirman sivuilla tästä linkistä.

Pyhäjärven Kirkonkylän suuruuden aika

Pyhäjärven Sanomissa ilmestynyt valtiotieteen tohtori Marjaliisa Hentilän artikkelisarja käsittelee aikaa, jolloin Pyhäjärven Kirkonkylä oli vielä kunnan tärkein keskus.

Tutustu tarkemmin Pyhäjärven Kirkonkylän suuruuden aikaan tästä linkistä.