Pyhäjärven, Pihtiputaan ja Pielaveden kuntien rajalla sijaitseva vanha rajapyykki, joka on vanhalta nimeltään Maanselkä.
Pyykki on Suomen todennäköisesti vanhin vielä voimassa oleva historiallisen maakuntatason (Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo) rajapyykki. 1400-luvun alussa pyykki on ollut myös idän ja länne
n rajana (Ruotsi – Novgorod / Moskovan suurruhtinaskunta).
Alue sijaitsee ikimuistoisella vepsäläisten / Karjalaisten kulkureitillä Laatokka- Pohjanlahti (Kainuunmeri). Alue on luonnonsuojeltu.
Lähtöpisteessä on itse Rillankivi sekä laavu, tulipaikka ja wc.
Ei talvikunnossapitoa, mutta hiihtäminen ja lumikenkäily mahdollista.
Tuhansista kelloistaan tunnettu, valtateiden 4 ja 27 -risteyksessä, Transpark-alueella sijaitseva taukopaikka.
Ensin keksittiin ruokapaikalle nimeksi Vaskikello, sitten ostettiin ulko-oven pieleen tunnusmerkiksi yksi messinkikello.
Niin vaatimattomasti ja ilman kummempia suunnitelmia sai alkunsa kellokokoelma, joka on ainutlaatuinen koko maailmassa. Ensimmäiseen ja ainoaksi tarkoitettuun kelloon kaiverrutettiin teksti: Säilytä luonto kauniina. 1973.
Vaski on ikivanha suomalainen sana ja tarkoittaa pronssia ja messinkiä. Kirkon vasket kumajavat. Vaski on tarkoittanut myös yleensä metallia tai malmia, järvimalmia. Läheinen lampi nimeltään Vaskilampi.
Perinnepihakokonaisuus muodostuu Perinnepihan päärakennuksesta sekä työläispirtistä, savupirtistä (Lasipalatsi, Lasitalo), riihestä ja pajasta.
Pyhäjärven Kirkonkylällä vanhan hautausmaan vieressä sijaitsee vuonna 1866 valmistunut kruununviljamakasiini, joka toimii nykyisin Pyhäjärvi-Seuran ylläpitämänä kotiseutumuseona.
- Vuohtomäen näköalatorni
Pyhäjärven näkötorni sijaitsee Vuohtomäellä; Pyhäsalmesta n. kymmenen kilometriä Pielavedelle päin. Näkötornin korkeus on 215,5 m meren pinnasta, joten maisemat ylhäältä ovat huikeat. Torni on avattu vuonna 2005.
Vuohto-Niinimäen kylä sijaitsee Pyhäjärven kaupungin itäosassa ylettyen Kiuruveden rajasta aina Pyhäjärven rantaan saakka. Maasto on vaihtelevaa, mäkistä, paikoin kallioista, laskeutuen loivasti järven rantaa kohti.
Vuohtomäki on hyväksytty toisena pyhäjärvisenä kylänä (Kirkonkylän lisäksi) valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Vuoden 2018 kyselyssä kylällä oli asuttuja taloja 57, joissa asukkaita yhteensä 117, autiotaloja 17. Kylälle on muuttanut viime aikoina useita nuoria perheitä.
Kylän ylpeys, näköalatorni, seisoo Kankimäellä, jonka korkeus on 215,5 m meren pinnasta.
Seurakunta: Kuopion ortodoksinen seurakunta
Rukoushuone on valmistunut vuonna 1962, ja arkkipiispa Paavali vihki sen käyttöön 20.5.1962.
Rukoushuone on kaunis näky Vesitornintiellä: kellotapuli näkyy kauas tiellä kulkijoille. Rukoushuoneessa on myös pienet saniteetti- ja keittiötilat; kirkkokahvit nautitaan kirkkosalin puolella. Sisällä on kodikas tunnelma ikonien ympäröidessä rukoilijat.
Kellotapulin alaosaa käytettiin alunperin ruumishuoneena. Vuonna 1991 tehtiin suuri remontti, jolloin ruumishuoneen tilalle rakennettiin pienehkö keittiötila ja wc.
Pyhäkköä remontoitiin myös kesällä 2007. Muun muassa 40 vuoden ajan sammaloitunut tiilikatto puhdistettiin ja vanha, käytöstä poistettu lämmityskamiina purettiin. Näin saatiin yksi nurkka kokonaan vapaaksi isännöitsijän pöytää varten. Pieneen portaikkoon hankittiin siirrettävä liuska pyörätuoleja varten.
Pyhäsalmen taajaman patsaisiin ja muistomerkkeihin sekä Pyhäjärven Kirkonkylän muistomerkkeihin voi tutustua pdf-esityksen tai videoiden avulla.
Kaikki nähtävyydet kartalla (ks. tarkemmin tästä)
Tutustu nähtävyyksiin pelaamalla Pyhäjärven muistipeliä